Kuva: Aku Toivonen

Mennyt syksy ja alkutalvi oli harvinaisen pimeä, eikä vain säidensä puolesta. Piti aamuisin miettiä, kannattaako vilkaista sanomalehdestä muuta kuin sarjakuvat, tai kannattaako uutisten aikaan olla hereillä. Auringonpilkahdusten ja kirkasvalolamppujen puute oli tainnut saada myös  taloustoimittajat ja pankkien ekonomistit entistäkin synkemmiksi: huonosti menee, eikä valoa näy. Vienti ei vedä, investointeja ei tule eikä alhosta nousta ainakaan kymmeneen vuoteen. No, optimismi taitaa olla yliarvostettua…

Mutta löytyihän niitä pilkahduksiakin. Tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalainen keskusjärjestö Gesac teki selvityksen, jonka mukaan kulttuuri- ja luovat alat kuuluvat Euroopan työllisyyden vetureihin. Samaan aikaan kuin työllisyys muilla aloilla on laskenut 0,7 prosenttia (vuosina 2008–20012), näillä aloilla se on kasvanut saman verran. 7 miljoonaa työntekijää, 3,3% koko työtätekevästä väestöstä, ei ole enää marginaali, jonka mielipiteen ja oikeudet voi jättää huomioimatta. 

Yksi talouden virkistäjä kotimaassa olisi oma veroaloitteemme. Jos tekijänoikeustulot saisi halutessaan tulouttaa yhtiönsä hyödyksi, motivoisi se musiikintekijäyrittäjiä investoimaan, työllistymään ja työllistämään. Lakialoite ei ehtinyt nykyisen hallituksen päätöslistalle, joten asian edistäminen jatkuu heti vaalivuoden alussa, Elvis ry:n omien hallitusohjelmatavoitteiden mukaisesti. 

Syksyllä eduskunta hylkäsi Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen selkein luvuin. Monimutkaisen ja ristiriitaisen paketin positiivisin vaikutus oli keskustelun vilkastuminen: entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki pisti vauhtia hallitusohjelmaan kirjattuihin tekijänoikeuslain muutoksiin, ja Pia Viitanen jatkoi työtä. Kiirettä piti, mutta moni asia eteni vuoden aikana. 

Yksi konkreettisista muutoksista on se, että hyvitysmaksua, uudelta nimeltään yksityisen kopioinnin hyvitys, esitetään maksettavaksi valtion talousarviomäärärahasta. Samalla luovuttaisiin laitekohtaisesta hyvitysmaksun keräämisestä. Maksun tasoksi on määritelty 11 miljoonaa euroa. Summa ei täytä EU:n kohtuullisen hyvityksen vaatimusta, mutta on toki lohdullisempi kuin päättyvän vuoden noin 5 miljoonan euron kertymä. Elvis ry haluaa hallitusohjelmatavoitteessaan varmistaa, ettei hyvityksen rahoitus jatkossakaan ole pois varsinaisesta kulttuuribudjetista. 

Moni tekijänoikeusuudistuksen osanen on vielä vaiheessa. Esimerkiksi kohtuullisen sopimisen ja korvauksen tarkempi määrittely pitäisi lakiin kirjata. Yksittäinen tekijä on aina heikommassa asemassa neuvotellessaan, ja kohtuuttomiin sopimuksiin voi puuttua vain oikeusteitse. Lain tulisi kannustaa sopijapuolia yhdessä luomaan eri aloilla toimivat ”hyvät käytänteet”, jotka lisäisivät oikeusvarmuutta. Lisäksi järjestöjen tulisi voida tukea tekijöiden asemaa esimerkiksi kanneoikeuden muodossa. Myös nämä asiat kuuluvat Elvis ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

Luovien alojen ja muiden itsensätyöllistäjien sosiaali- ja eläketurva, tai siis sen puuttuminen, on ollut viime aikoina ollut puheenaiheena enemmän kuin koskaan ennen. Tekijänoikeusalalla on vielä omat erikoisongelmansa: korvaukset eivät kerrytä äitiyspäivärahaa eivätkä eläkettä, mutta sen sijaan vaikuttavat pienentävästi työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen. Yrittäjäeläke on monelle pienituloiselle ylivoimaisen kallis, eikä kannusta kerryttämään omaa eläkettä, jolloin se jää kokonaan yhteiskunnan hoidettavaksi. Tämä olisi ratkaistavissa MYEL-vakuutuksen mukaisella, yhteen sovitetulla mallilla, jos vain poliittista tahtoa löytyisi.

Vaalit lähestyvät, meidän on siis aika lähestyä päättäjiksi pyrkiviä ehdokkaita ja puolueita hyvillä kysymyksillä. Onpa takataskussa jo valmiita korjausehdotuksiakin. Me musiikintekijät kun emme ole vain osa ongelmaa, vaan myös osa ratkaisua!

Menestyksekästä ja kulttuuriministerillistä uutta vuotta!

Kaija Kärkinen

Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja